Onko kotisi tai työpaikkasi sisäilma kunnossa?
Kotien, työpaikkojen, koulujen ja päiväkotien sisäilman laatu on saanut paljon huomiota viime vuosien kosteus- ja homeongelmien vuoksi. Näiden rinnalla on kuitenkin ollut koko ajan myös toinen potentiaalinen ongelmakohde eli riittämättömän ilmanvaihdon aiheuttama sisäilman liiallinen hiilidioksidin määrä ja siitä johtuvat oireet kuten väsymys, päänsärky sekä keskittymiskyvyn ja työtehon lasku.
Hiilidioksipitoisuuksista on annettu selkeät suositukset ja raja-arvot mutta niiden mittaamiseen on alettu kiinnittää huomiota vasta viime aikoina. Laadukkaassa toimistorakentamisessa on jo pitkään käytetty hiilidioksidiantureita ja näiden mukaan säädetty automaattisesti ilmanvaihtoa. Kodeissa vastaavat järjestelyt ovat harvinaisia ja yleensä toteutukset eivät ole tilakohtaisia vaan enemmänkin esim. juhlien ja muiden erikoistilanteiden käsittelyyn keskittyviä.
Huolellisella ja normien mukaisella suunnittelulla ja toteutuksella pitäisi päästä suositeltuihin hiilidioksipitoisuuksiin. Mutta kuten alla oleva esimerkkitapauksemme kertoo, asiaan vaikuttaa teknisen toteutuksen lisäksi hyvin monet tekijät, kuten käyttötottumukset ja kalusteiden sijoittelut eikä edes koneellisella ilmanvaihdolla varustetuissa uudiskohteissa asiat välttämättä ole kunnossa. Kun tähän yhdistetään mahdolliset virheet suunnittelussa ja toteutuksessa, ei hyvä sisäilman laatu ole todellakaan itsestäänselvyys.
Työpaikoilla tilojen käyttötarkoitukset voivat muuttua nopeastikin. Varsin yleistä on esimerkiksi muuttaa työhuone 6-8 hengen neuvotteluhuoneeksi, jolloin ilmanvaihdon määrän pitäisi myös moninkertaistua. Tällainen tarkastelu jää valitettavan usein tekemättä ja lopputuloksena on neuvottelutila, mistä happi tuntuu loppuvan kokouksissa.
Suomen markkinoilla on aiemmin ollut lähinnä ammattikäyttöön tarkoitettuja varsin kalliita ilmanlaatumittareita. Maailmalta löytyy kuitenkin myös erityisesti kuluttajakäyttöön suunniteltuja malleja. Päätimme korjata puutteen ja markkinoiden edullisin ja yksinkertaisin ilmanlaatumittari on nyt saatavilla verkkokaupastamme. Sen avulla pystyt helposti ja nopeasti toteamaan ilmanvaihdon riittävyyden ja hiilidioksipitoisuuden kodissasi tai työpaikallasi.
[wooslider category=”sisailma” slider_type=”products” layout=”text-right” limit=”3″ display_add_to_cart=”true” link_title_to_product=”true”]
Uudiskohde koneellisella ilmanvaihdolla, kaikki kunnossa? -> No ei
Kuusihenkinen perhe rakennutti itselleen omakotitalon, johon tuli nykynormien mukainen koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihto suunniteltiin ja toteutettiin säännösten mukaisilla ilmanvaihtomäärillä. Ilmanvaihto myös mitattiin ja todettiin suunnitelmien mukaiseksi. Kaikki tehtiin niin kuin pitikin, joten kaikki on kunnossa?
Muuton jälkeen kuitenkin useammalle perheenjäsenelle tuli selittämättömiä oireita; perheen nuorin tyttö valitti usein päänsärkyä ja oli väsynyt vaikka oli nukkunut yli 12 tuntiset yöunet. Myös vanhemmat tunsivat olonsa väsyneeksi ja yöuni oli rauhatonta. Oireille ei tuntunut löytyvän mitään hyvää selitystä, huoneiden ilma ei esim. tuoksunut mitenkään erityisen tunkkaiselta ja kosteusongelmia ei ollut.
Perheen isä päätti kuitenkin selvittää sisäilman todellisen laadun. Yhtenä vaihtoehtona oli ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirtojen uudelleenmittaus. Koska mittaukset olivat aivan hiljattain tehty ja venttiileihin tai ilmanvaihtokoneen asetuksiin ei varmasti oltu koskettu, ei kallis uudelleenmittaus ollut perusteltu. Asiaa hieman tutkittuaan hän löysi kuluttajakäyttöön suunnitellun ilmanlaatumittarin ja päätti hankkia sellaisen. Ensimmäiset tulokset olivat yllättävät; hiilidioksipitoisuudet nousivat tyttöjen makuuhuoneessa sänkyjen vieressä moninkertaisiksi suosituksiin nähden (>2500ppm). Samoin vanhempien makuuhuoneessa pitoisuudet olivat lähellä 2000ppm jo tunnin nukkumisen jälkeen.
Ensimmäinen korjaustoimenpide oli yksinkertainen, makuuhuoneiden väliovet jätettiin täysin avoimiksi yön ajaksi. Pitoisuudet tippuivat noin puoleen mutta olivat silti yli suosituksen. Seuraavaksi nostettiin ilmanvaihtokoneen nopeutta 30% perussäätöarvosta, jonka jälkeen pitoisuudet pysyivät koko yön ajan alle suositellun 1000ppm rajan. Yksinkertaisten korjaustoimenpiteiden jälkeen pitoisuudet saatiin kaikissa makuuhuoneissa ja erityisesti sänkyjen läheisyydessä pidettyä alle suositusten. Kaikki aiemmat perheenjäsenten oireet hävisivät lähes välittömästi.
Ovet oli pidetty kiinni, jotta lapset saivat nukkua rauhassa; olihan vanhemmille kerrottu, että oven alla oleva rako riittää hyvään ilmanvaihtoon. Tämä ei selkeästikään pitänyt paikkaansa. Jälkikäteen mietittynä ongelman aiheuttaja on looginen; ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaus tehdään yleensä aina väliovet avattuina ja mikäli ovia suljetaan, muuttuu painesuhteet olennaisesti. Ilma kulkee sieltä mistä se helpoiten pääsee eli jostain muualta kuin pienestä raosta välioven alta. Ilmaa tulee siis makuuhuoneeseen paljon vähemmän kuin suunniteltu ja ovet avoinna mitattu 6-10l/s/hlö ja tämä aiheuttaa hiilidioksipitoisuuksien nousun.
Toinen vaikuttava tekijä oli todennäköisesti huoneiden rakenne. Sängyt oli sijoitettu ulkoseinän viereen ja raitisilmatuloventtiili keskelle huonetta. Raitisilma ei välttämättä kierräkään sänkyjen kautta vaan kulkee suoraan ovea kohden. Tätä asiaa tutkittiin ja todettiin hiilidioksipitoisuuksien olevan keskellä huonetta ja ilman luonnollisella kulkureitillä huomattavasti paremmat kuin sivussa olevien sänkyjen lähellä. Eli riittävään ilmanvaihtoon sänkyjen luoksi tarvittiin normien mukaista suurempi ilmanvaihtomäärä.
Esimerkkitapauksessa ongelmien ja korjausten vaikutusten toteaminen oli helppo tehdä ilmanlaatumittarin avulla. Ei tarvittu kalliita ammattilaisia mittaamaan ja korjauksetkin pystyttiin tekemään itse maalaisjärkeä käyttäen. Jos koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa uudiskohteessa ei onnistuta riittävässä ilmanvaihdossa, mikä onkaan tilanne painovoimaisella ilmanvaihdolla tai ajastetulla huippuimuri-ilmanvaihdolla varustetuissa kodeissa?
Suositusarvot
Sisäilmayhdistyksen julkaisema Sisäilmastoluokitus 2008 määrittelee kolme eri sisäilmastoluokkaa (S1, S2 ja S3), joiden maksimihiilidioksipitoisuudet on määritelty:
- < 700 ppm, erinomainen/yksilöllinen (S1)
- < 900 ppm, hyvä (S2)
- < 1200 ppm, tyydyttävä (S3)
Eli alle 1200ppm hiilidioksipitoisuutta voidaan pitää tyydyttävänä ja alle 700ppm erinomaisena. Sisäilmastoluokka S3 eli 1200ppm on samalla rakennusmääräysten mukainen minimivaatimustaso. Vertailun vuoksi raittiin ulkoilman pitoisuus on ~400ppm.
Aiheesta lisää verkossa
Sisäilmayhdistys ry – Perustietoa sisäilmasta: www.sisailmayhdistys.fi
Allergia- ja astmaliitto – Sisäilma: www.allergia.fi
Hengitysliitto – Sisäilma: www.hengitysliitto.fi